Trail Run Tammela

Trail Run Tammela oli kauden toinen kilpailu jonne tuli lähdettyä kisaamaan.

Ei ollut mitenkään suunnitelmissa tuo alunperin , mutta koska tuollainen järjestettiin ja Turusta oli muitakin tulossa kotikonnuille niin hitto miksei!

Aamusta aikaisin herätys ja normi aamupala naaman ja odottamaan että Vauhtisammakon Sammakkobiili tulee juoksunaattorin ohjastamana hakemaan kyytiin 

Tammelaan saavuttiin hyvissä ajoin siinä puoli kymmennen maissa koska Liukan Mikko eli Juoksunaattori oli Hoka One One pisteellä esittelemässä ja testauttamassa Hokan kenkiä.

Itse siinä vielä hieman tankkailin nesteitä ja pähkinöitä ennen alkulämpöä. Rutiinit tehtyäni ihmettelin että onkos sateinen keli karkoittanut muita, no eipä ollut vaan startti on kello kaksitoista , ei puoli yksitoista . No saipa ainakin autossa istumisesta johtuneet lihakset vetreiksi :)

Hetki siis lisää tankkausta ja sama uudestaan , tällä kertaa oikeaan aikaan ja nyt oli jo muitakin paikalla. Paikalla olijoita oli kaikkinees noin 170,uusi ennätys kuulemma. Hyvä määrä siihen nähden että keli oli kylmä ja sateinen. 

Keli pisti hieman mietityttämään asusteita. Toki aamusta oli kaikenlaista pakattuna mukaan kuten uimahousut ja muut oleelliset, normi juoksushortseissa ja teepaidassa päädyin matkaan lähtemään. Kaulaan buffi pitämään lämpöä ja jalkaan Hokan uudet EVO Jawz -kengät. Toinen asusetti mikä oli lämpimämpi sai jäädä odottamaan kisan jälkeistä tunkkausta Iso-Hunnarilla.

Vaatetus ratkaisi sen että ihan retkeilyvauhtia ei voinut mennä, toki hieman piti jättää reserviin koska oli tarkoitus mennä Korpelan Jannen johdolla tutustumaan vielä Hunnarin Hapotuksen reittiin.

Starttiin asetuin siihen kuuman ryhmän taakse ja vauhti olikin alkuun aika haipakkaa, ainakin minulle. Toki hyvä näin sillä alkuun oli hieman leveämpää reittiä jota mennä. Sai näin ollen haettua sopivan paikan letkasta ennen kuin mentiin pienemmille poluille.

Olin ajatellut että jos tällä kuormituksella ja jaloilla saisi pidettyä keskimäärin 5.30- 5.50 vauhtia olisin tyytyväinen. 

No ensimmäinen kilometri mentiin reilua kolmosta, siitä sitten vähän järkeä mukaan ja vauhdin pudotus sinne 4.00-4.30 paikkeille. Noin kahden kilometrin paikkeilla alkoikin sitten haastavampi maasto ja vauhdit tippuivat sinne suunniteltuun. 

Sain pidettyä tasaisella ja alamäissä vauhdit 4.00- 5.30 paikkeilla, vähän maastosta riippuen. Ylämäet sitten hieman tiputtivat luonnollisesti tuota. Keskivauhdiksi tuli 5.20 mikä meni täysin suunnitelmien mukaan.

Hieman lopussa harmitti kun tuli otettua muutama pidempi nousu kevyemmin että ne olisi voinut ottaa kovemmin, varsinkin kun maali koittikin heti niiden perään. Pieni asia eikä sillä sen isompaa merkitystä, mutta jos olisi ollut vaikka jokin merkki että kilometri maaliin niin olisi voinut vetää kunnon kirin lopun mäkeen. No tietääpä vuoden kuluttua tuon, eli sen verran hyvä reitti ja tapahtuma oli että ilman ihmeitä olen kyllä ensi vuonnakin viivalla.

Reitti oli siis huikea. Sateesta huolimatta todella kaunista reittiä saatiin mennä ja jutut kisatoimistolla siitä että ei kannata liian kovaa mennä että ehtii nauttia maisemista piti täysin paikkaansa. Pelkästään kaunis tuo reitti ei ollut, se oli myös haastava, varsinkin ne muutaman kohdat joissa oli metsäkoneita mennyt olivat sopivat raskaita ja haastavia. Verrattuna esimerkiksi Paimioon (Paimio Trail  )oli tämä huomattavasti rankempi reitti.  Nousua minun mittarini näytti reitille 172 metriä ja aikaa tuon reitin kiertämiseen meni 44 minuuttia ja 17 sekuntia.

Iso kiitos myös järjestäjille kahviosta josta sai kyllä kaiken mitä kaipasi sekä vessoista jotka olivat käytössä.

Hyvä fiilis jäi ja oma juoksu meni kuten pitikin, sopivan kovaa mutta niin että jäi vielä hunnarillekin paukkuja, verensokeritkin yllätti ja oli koko päivän ja vieläpä molemmissa seteissä priimaa!

Ehkäpä tulee kesällä käytyä tuota reitti vielä omin päinkin kiertämässä ! 

*Kuvat Sami Kuusi / kisajärjestäjät / Mikko Liukka / Heidi Kankaanpää, samoin kuvissa viimeistä lukuunottamatta Juoksunaattori (Mikko Liukka)